Mutta entä käyttäjä? Aika usein käyttäjä saattaa kokea laitehallinnan olevan uhka ja "nyt ne nörtit näkee missä käyn kahvitauolla surffailemassa". Tämä on ymmärrettävää ja laitehallinnan implementointi onkin suurelta osin käyttäjille tiedottamista ja huolen ymmärtämistä.
Käyttäjälle puhelin ja tietokone on usein aika henkilökohtainen laite, vaikka yritys omistaakin sen ja se on työkalu. Varsinkin mobiililaitteet kuten puhelin, kannettava tietokone ja tablettilaite koetaan henkilökohtaisiksi ja niillä otetaan kuvia, tehdään ylioppilasjuhlien pöytäkarttaa ja sähköpostitetaan yhdistystoimintaan liittyviä asioita. Nuo asiat ovat tietenkin sellaisia asioita, jotka käyttäjä haluaa pitää erossa töissä käytettävistä taulukoista ja palaverimuistioista. Kun käyttäjälle kerrotaan, että laite otetaan yrityksen hallintaan niin useimmiten tuotannontekijä ei ymmärrä mitä se tarkoittaa, vaan pelkää ICT-ylläpitäjien alkavan selata viime vuoden Joonas-serkun hääjuhlien jatkoilta otettuja kuvia hänen puhelimestaan.
Sitten taas kun käyttäjä soittaa helpdeskiin ja pyytää asentamaan uudemman selaimen tai kertoo, että ei pääse langattomaan verkkoon niin laitehallinnan avulla siltä istumalta korjautuva verkkoyhteys tai asentuva työkaluohjelmisto ei ehkä käyttäjälle hahmotu laitehallinnalla toteutetuksi ajan säästöksi, vaan niin vain kuuluu tapahtua. Meidän vastuulla onkin olla käyttäjälle näkymätön ja pitää huolta työkalujen turvallisuudesta, ajantasaisuudesta ja helppokäyttöisyydestä käyttöönotosta alkaen ja antaa käyttäjän tehdä työtään. Kaikilla meillä on vahvuutemme ja harvoilla työntekijöillä se vahvuus on laitteiden sielunelämän ymmärtäminen ja jos on niin sellaiset käyttäjät ovat usein IT-työntekijöitä, eikä peruskäyttäjiä. Laitehallinnan käyttöönotossa onkin valtavan tärkeää kertoa käyttäjille mitä laitehallinnalla tehdään ja mitä sillä voidaan laitteista nähdä ja mitä ei nähdä tai katsota missään nimessä.
Käyttäjän turvallisuudentunne on valtavan suuressa osassa työn tehokkuudessa ja työkaluihin luottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pääkäyttäjillä on aika paljon valtaa laitteiden sisältöön, ohjelmistoihin, sijaintiin ja asetuksiin ja kehotan tiedottamaan mieluummin liikaa kuin liian vähän siitä, että mitä laitehallinnalla tehdään ja mitä ei missään nimessä tehdä.
BYOD (Bring Your Own Device) on ihan erilainen haaste ja silloin ollaan nuorallatanssimassa yrityksen tietoturvan ja tarpeiden sekä käyttäjän yksityisyyden suojan kanssa. Applella on siihenkin onneksi ratkaisu jos käyttäjällä on Apple-laite. Siitä voimme kertoa lisää jos tarve on käyttää esimerkiksi iPhonessa sekä käyttäjän yksityisiä asioita, että yrityksen asioita ja pitää ne varmistetusti erillään.
Kuten aluksi jo totesin, niin laitehallinnan etuja ei voi kiistää, mutta laitehallinnan käyttöönotto ja kaikki muutokset käyttäjien henkilökohtaisiksi kokemiin laitteisiin on kommunikoitava käyttäjille selkeästi ja tehden selväksi, mitä laitehallinnalla tehdään, mitä sillä on mahdollista tehdä ja mitä ei tehdä. Erityisen tarkkana on oltava sellaisissa asioissa, jotka lukeutuvat tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan. Esimerkiksi laitehallinnalla mahdollinen laitteen paikantaminen on sellainen asia, joka on selkeästi kerrottava ja tarvittaessa vaikka näytettävä käyttäjille ja rajattava ehdottomasti pelkästään työasioihin ja työn tekemiseen liittyviin työnkulkuihin laitehallinnan hyödyntämisessä.
Jos käyttäjien asenne ja ajatukset laitehallinnan käyttöönotosta tuovat eteen hankaluuksia tai esteitä, autamme mielellämme. Voimme pitää henkilöstöllenne katsauksen laitehallinnan ominaisuuksista ja yhdessä ICT- tai HR-osaston kanssa varmistaa työntekijöiden ymmärryksen käyttöönotettavasta tai käytössä olevasta ICT-työkalusta.